Heinäkuun alussa nousimme usean viranomaisen voimin Helsinki Priden päättäneessä kulkueessa rekkaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu kutsui viranomaisia mukaan osoittamaan tukea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksille. Pride-rekka ja puistojuhlaan osallistuminen oli yhdenvertaisuusvaltuutetun Suomi 100 -juhlavuoden tapahtuma.

Viranomaisrekka herätti myös kritiikkiä. Osin arvostelu kohdistui mukaan osallistuvien viranomaisten riittämättömiin toimiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien aseman parantamiseksi. Toisaalta luimme lehdistä kritiikkiä viranomaisten osallistumisesta myös sateenkaarikansan oikeuksia kenties ylipäätään vastustavilta henkilöiltä.

Jokaisella viranomaisella on yhdenvertaisuuslain mukaan velvoite edistää yhdenvertaisuutta muun muassa seksuaalisen suuntautumisen osalta. Tasa-arvolaki taas velvoittaa viranomaiset ennaltaehkäisemään sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista. Valtuutetun tehtäviin on vuodesta 2015 alkaen kuulunut syrjintään puuttuminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen myös seksuaalisen suuntautumisen osalta.

Lain näkökulmasta asia on siis selvä. Helsinki Priden ympärillä käyty keskustelu kuitenkin osoittaa, että viranomaiset hakevat vielä rooliaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden aktiivisessa edistämisessä. Yhdenvertaisuuslainsäädännön mukaiset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat ovat hyviä välineitä viranomaisten omaan kehittämistyöhön kohti seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden parempaa huomioimista kaikessa toiminnassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo suunnitelmien lainmukaisuutta eli sitä, että ne on tehty riittävän kattavasti ja laadukkaasti.

Julkinen toiminta, kuten Pride-tapahtumaan osallistuminen, on yksi keino osoittaa tukea ihmisoikeuksille. Usein muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan monia keinoja ja toimijoita samaan aikaan. Keskusteluyhteys kulloinkin vaikuttamisen kohteena olevaan tahoon on yhdenvertaisuusvaltuutetun työssä tärkeää. Annamme niin ruusut kuin risutkin rakentavalla tavalla. Vaikuttamistyömme ei aina näy ulospäin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on esimerkiksi nostanut esiin Maahanmuuttoviraston toiminnassa epäkohtia, jotka liittyvät seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä perusteella erityisen haavoittuviin ryhmiin kuuluvien turvapaikanhakijoiden kohteluun. Poliisin toimintaan liittyen järjestimme Helsinki Pride -viikolla yhdessä Setan kanssa kutsutilaisuuden, jossa eri poliisitoimijat tapasivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestöjä. Keskusteluissa käsiteltiin sekä poliisin asiakastyötä että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien poliisien mahdollisuutta verkostoitua ja tuoda näkemyksiään esiin poliisin sisällä. Otamme kantaa myös lainsäädäntöprosesseihin: yhdenvertaisuusvaltuutettu on muun muassa tukenut kansalaisaloitetta äitiyslaista, tasa-arvoista avioliittolakia ja yhdessä tasa-arvovaltuutetun kanssa translain uudistamista.

Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää käsitteleviä kanteluita on tullut yhdenvertaisuusvaltuutetulle ensimmäisten kahden ja puolen vuoden aikana vasta vähän. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaatti on uusi ja tietoisuus kasvaa hitaasti. Mahdollisuudet saada neuvonta-apua ja jättää kantelu eivät ole välttämättä tuttuja. Työsyrjintäepäilyjen käsittely kuuluu pääsääntöisesti työsuojeluviranomaisille ja sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä puolestaan tasa-arvovaltuutetulle. Oikea kanava oikeuksiensa ajamiseen voi olla vaikea löytää järjestelmän monimutkaisuuden takia. Ajan myötä tieto toimivallastamme tavoittaa toivon mukaan yhä useamman myös sanan levitessä ihmiseltä toiselle.

Omaa asiantuntemustamme seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta vahvistamme toimimalla yhteistyössä lhbti-kansalaisjärjestöjen, kuten esimerkiksi Setan, Trasekin, Sateenkaariperheiden, HeSetan, Dreamwear Clubin ja Regnbågsankanin kanssa.

Toivon, että toista kertaa vietettävä Hanko Pride on tänä vuonna aurinkoinen ja iloinen tapahtuma, jossa liputetaan yhdenvertaisemman Suomen puolesta.

Kirsi Pimiä

 

 

 

 


Myndigheterna flaggar i regnbågens färger

I början av juli steg många myndighetsrepresentanter på en lastbilsflak och deltog i Pride-marschen i Helsingfors. Diskrimineringsombudsmannen bjöd in myndigheter för att visa sitt stöd till hbtiq-personers rättigheter. Pride-lastbilen och deltagandet i parkfesten var vår markering för Finlands jubileumsår.

Myndighetslastbilen fick beröm men väckte också kritik. Delvis för att myndigheterna som deltog borde göra mer för att förbättra ställningen för hbtiq-personer men delvis också från personer som kanske allmänt ifrågasätter rättigheterna för regnbågsfolket.

Enligt diskrimineringslagen har varje myndighet en plikt att främja likabehandling bland annat gällande sexuell läggning. Jämställdhetslagen för sin del förpliktigar myndigheter att förebygga diskriminering på grund av könsidentitet och könsuttryck. Diskrimineringsombudsmannen övervakar efterlevnaden av diskrimineringslagen. Från och med 2015 har det ingått i ombudsmannens mandat att ingripa i diskriminering och främja likabehandling också när det gäller sexuell läggning.

Lagen är alltså tydlig på den här punkten. Debatten kring Helsingfors Pride visar ändå att myndigheterna ännu söker sin roll i främjandet av lika rättigheter för hbtiq-personer. Likabehandlings- och jämdtälldhetsplaner som förutsätts av lagstiftningen är goda redskap för myndigheter att utvecklas så att mångfalden av kön och sexuell läggning uppmärksammas bättre i all verksamhet. Diskrimineringsombudsmannen övervakar planernas lagenlighet, bland annat att planerna håller tillräckligt hög kvalitet och är tillräckligt täckande.

Synliga aktioner såsom att delta i Pride-evenemang är ett medel för att visa sitt stöd för mänskliga rättigheter. Ofta behövs det många olika medel och aktörer samtidigt för att uppnå förändring. I diskrimineringsombudsmannens arbete är det viktigt att upprätthålla dialog med de olika institutionerna som vi påverkar. Vi ger både ris och ros på ett konstruktivt sätt. Alltid syns vårt arbete inte utanpå.

Diskrimineringsombudsmannen har bland annat lyft upp sådana problem i Migris verksamhet som handlar om asylsökande som är särskilt utsatta på grund av sin sexuella läggning eller könsidentitet. Gällande polisens arbete ordnade vi tillsammans med Seta under Helsingfors Pride ett möte för olika polisaktörer och hbtiq-människorättsorganisationer. Diskussionen handlade dels om polisens kundarbete och dels om möjligheterna för poliser med hbtiq-identitet att bilda nätverk och framföra sina åsikter inom polisen. Vi tar också ställning till lagstiftningsprocesser: diskrimineringsombudsmannen har bland annat stött medborgarinitiativet om moderskapslagen, den jämlika äktenskapslagen och tillsammans med jämställdhetsombudsmannen en reform av translagen.

Under de gångna 2,5 åren har vi än så länge fått få anmälningar om diskriminering på grund av sexuell läggning. Vårt mandat är nytt och medvetenheten om det sprids långsamt. Möjligheterna att få råd av oss och att lämna en anmälan är inte ännu allmänt kända. Då diskrimineringsmisstankar i arbetslivet hör till arbetarskyddsmyndigheten samt diskriminering på basis av könsidentitet och könsuttryck till jämställdhetsombudsmannen kan det vara svårt att hitta den rätta kanalen till att kräva sina rättigheter. Med tiden hoppas vi nå fler och fler med information om vad vi kan göra.

Vi bygger upp vår egen kunskap om mångfalden av sexuell läggning och kön genom samarbete med hbtiq-människorättsorganisationer såsom Seta, Trasek, Regnbågsfamiljerna, HeSeta, Dreamwear Club och Regnbågsankan.

Jag önskar ett soligt och glatt evenemang till alla som firar den andra Hangö Pride. För ett jämlikare Finland!

Kirsi Pimiä

Subscribe To Our Newsletter

Join our mailing list to receive the latest news and updates from our team.

Awesome! You have successfully subscribed to our newsletter!

Pin It on Pinterest